Porukan vanhimman rooli menee cavalier Tessalle, joka vielä 9-vuotiaana on täysin terve ja iloinen hännänheiluttaja. Tessa on ensimmäinen koirani, joka on harrastanut nuoruudessaan agilityä päästen 3-luokkaan ja saaden juniori (virallinen + avo) sm-sijoituksia.
Tessa on kaikinpuolin mukava, rauhallinen ja helppo koira.

Fasu on 5-vuotias cavalier-narttu, jonka elämä on ollut kovin kirjavaa,
niin positiivisella, kuin negatiivisellakin tavalla.
Fasu on ystävällinen ja hyväntahtoinen, mutta erittäin tehokas
agilitykentällä. Fasu on pinkonut elämänsä aikana noin 100 agilitystarttia, ollut B-maajoukkueessa ja sijoittunut myöskin juniori avo-sm-kisoissa hyvin.
Terveyden reistailun takia Fasu ei enää harrasta aktiivisesti mitään lajia.

Rytmikin vaatii kehumista, sillä karvapallo nukkuu niin kauan, kuin muutkin.
Tulevaisuudessa Zimbellä tulee olemaan aktiivinen elämä harrastusten parissa.
Esittelyn jälkeen lienee aika siirtyä "blogimaisempaan" tekstiin.
Zimin ensimmäiset viikot ovat menneet hyvin, pieni poika on nähnyt kaikkea lehmistä hevoseen ja traktoreista kuorma-autoihin. Ukkosen jyrinä sai pennun hypähtämään pari metriä taaksepäin, mutta muiden jatkettua matkaa normaaliin tapaan, eivät muut jyrähdykset enää vaikuttaneet pentuun millään lailla.
Zim on myös saanut koirakavereita, corgi-Hilla on maailman onnellisin koira saadessaan tulla Zimin riepottelemaksi. Zim sitten iloisena häntä pystyssä ryntää naskalihampaillaan tarttumaan Hillaa kaulanahasta kiinni, tapporavistusten muuttuessa päivä päivältä vain rajumman näköisiksi. Voi Hilla parkaa...
Fasu puolestaan on suhtautunut pentuun aikuismaisesti, vieressä voi kyllä nukkua ja tasaisin väliajoin nuuhkitaan toista, mutta minkäänlaista hampaidenkäyttöä ei Fasu itseensä siedä.
Jatkamme kirjavaa arkea, yritän muuttokiireiltä välillä päivittää blogiakin!
Zim on myös saanut koirakavereita, corgi-Hilla on maailman onnellisin koira saadessaan tulla Zimin riepottelemaksi. Zim sitten iloisena häntä pystyssä ryntää naskalihampaillaan tarttumaan Hillaa kaulanahasta kiinni, tapporavistusten muuttuessa päivä päivältä vain rajumman näköisiksi. Voi Hilla parkaa...
Fasu puolestaan on suhtautunut pentuun aikuismaisesti, vieressä voi kyllä nukkua ja tasaisin väliajoin nuuhkitaan toista, mutta minkäänlaista hampaidenkäyttöä ei Fasu itseensä siedä.
Jatkamme kirjavaa arkea, yritän muuttokiireiltä välillä päivittää blogiakin!