Voihan Fasu

Edellistä tekstiä kirjoittaessani en edes kehdannut mainita, että pyörähdimme Fasun kanssa kesällä myöskin tokokokeessa. Kuvitelkaa; minä ja Fasu tokokokeessa... (Kaikki minut tuntevat tietävät, että tokon treenaaminen on minulle enemmän pakkopullaa, kuin mukava harrastus. Liian pilkun viilaamista...)

Oletin, että koira olisi jo kisavalmis, ja koska koulua varten on pakko saada ykköstulos, niin ajattelin, että pakko sinne on ennemmin tai myöhemmin mennä...

Noh, meidän suoritus kuitenkin oli kaukana siitä pilkun viilaamisesta, kaksi ensimmäistä liikettä sujui... Joo, kyllä se osaa maata maassa ja antaa vieraan rapsuttaa. Sitten alkoikin jo naurattaa...

Fasun mielestä seuraamisen voi suorittaa myös katselemalla lintuja ja haistelemalla läheiseen metsään päin ja hengailemalla muuten vaan mukana... Minulla taisi olla idiootti virne naamalla koko seuraamisen ajan, kun mietin, mitä koiran päässä oikein liikkuu. Ehkä olisi ennemminkin pitänyt hävetä silmät päästään. No, ei se ole niin vakavaa.

Liikkeestä maahanmenokin on melkeen sama asia, kuin liikkeestä istuminen, jota ei oltu edes opetettu koko koiralle. Luoksetulo toimi vasta toisella käskyllä ja liikkeestä seisomisessa onnistuin säikäyttämään koiran, koska se taas katseli lintuja ja säikähti, kun olinkin sen vieressä.

Sitten oli enää se hyppy, jonka oletin onnistuvan, mutta nollillehan sekin meni.

Tuloksena 90½/200 pistettä. Kohtahan Fasu on jo tottelevaisuusvalio! Hurraa me!

P.S. olihan se vähän vähemmän, kuin toukokuun möllitokojen pistemäärä; siellä nimittäin saimme 166 pistettä... Aina ei voi onnistua, mutta kyllä me vielä se ykkönen saadaan... Joskus...

Yhtäkkiä vain

Blogi melkein kuoli, sitten päätin, että haluan myöhemminkin lukea Zimin edistymisestä, joten päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja ryhdistäytyä.

Viime kirjoituksesta on aikaa, sen jälkeen on tapahtunut kaikenlaista, josta yhtenä esimerkkinä Zim ja Fasu kisasivat agirodussa, Zim joukkueradalla ja Fasu virallisten starttien lisäksi nuorten avo-SM -kisoissa, sijoittuen toiseksi.

Zimin kontaktit alkavat olla siinä pisteessä, että uskaltaisin viedä sen niillä kontakteilla epiksiin ja ehkäpä jopa tammikuussa virallisiin... Videota niistä ei vielä ole, mutta ehkäpä seuraavissa treeneissä saisin jonkun kuvaamaan.

Kepeissä puolestaan täytyy olla verkot vielä alussa ja lopussa, eiköhän nekin kohta voi jo poistaa... Hetki sitten pystyin poistamaan vasta yhden tai kaksi verkkoa ja sitten se vain hoksasi idean, iha yhtäkkiä vain ja sain poistella verkkoja heti roppakaupalla.

En ymmärrä miten tuo aina oppii kaiken, vaikken minä ole välissä tehnyt mitään. Kontaktienkin kanssa kävi niin, että aluksi piti olla aivan lähellä ja yhtäkkiä vain se osasi oikean kohdan ja pystyi ottamaan sivuttaisetäisyyttä ja juoksemaan ohikin. Jännä koira...