Haastavaa

Tunnustuksen saaneen pitää:

1. Kiittää tunnustuksen antajaa

2. Antaa tunnustusta kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta

4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään

Bongasin Uudin blogista haasteen, Merille kiitokset!

Koska Hillan blogista näin, ettei kaikki haasteen sääntöjä tarvitse noudattaa, niin minäkin jätän haasteet heittämättä muille, kiitos Laura vinkistä ;)

Joka tapauksessa kahdeksan faktaa tulevat tässä:

1. Halusin koiraa kauan aikaa. Olin jo vakuuttunut saavani portugalinvesikoiran kaverini kanssa samasta pentueesta, mutta loppuen lopuksi ensimmäinen koirani oli silloin 7kk'n ikäinen cavalier Tessa. Ikää minulla silloin oli vain 9 vuotta.

2. Päädyin kerran 11-vuotiaana katsomaan agilitykilpailuja läheiselle kentälle. Sen jälkeen harjoittelin hyppyjä Tessan kanssa omalla pihallamme estevirityksillä. Oulun Seudun KAS'siin liityttyäni ja hallimaksut maksettuani kävin ensimmäisen kerran oikeilla esteillä treenaamassa. Samana päivänä menimme epävirallisiin, joista tuloksena yksi kielto.

3. Koska saan kertoa satunnaisia asioita itsestäni, lienee hyvin oleellista on kertoa, että minä syön jäätelöä hyvin paljon. Kaikki jäätelöt ovat hyviä, olen maistanut jopa valkosipulijäätelöä. Japaniin matkaajioille tiedoksi, että suklaajäätelö maistuu aivan erilaiselta siellä päin maailmaa.

4. Takaisin blogin aiheeseen, Fasu tuli meille minun ollessa 12-vuotias. Fasua olen raahannut mukanani kaikkialle, esimerkiksi hevosen selkään.

5. Agilityuralla Fasun kanssa lienee kompastuskivi on ollut minun oma asenteeni, jännitän paljon ja en ole osannut luottaa Fasun kontakteihin, enkä lähtöihin. Valitettava tosiasia on, että aina kun ne tökkivät, koko rata menee penkin alle. "Kyllä se kotona osaa"

6. Shelttiä en ollut sinänsä ajatellut hankkivani, yksi asia kuitenkin johti toiseen ja niin olin matkalla Varkauteen hakemaan Zimiä. Päätös ottaa sheltti oli aivan oikea.

7. Minä olen nuorena pelännyt koiria. Eräs karjalankarhukoira puri pikkuveljeäni niskaan ja näin saksanpaimenkoiran purevan serkkuani melko pahasti. Silloin en kai osannut kuvitellakkaan omistavani jossain vaiheessa kolme koiraa ja opiskelevani kennellinjalla.

8. En osaa kuvitella enää ikinä eläväni ilman koiria, enkä osaisi kuvitella, millaista elämäni olisi ollut ilman koiria.