maanantai 6. toukokuuta 2013

Kun pakka ei pysy kasassa

Lauantaiaamuna, noin tunti ensimmäisten auringonsäteiden jälkeen, heräsimme Zimin kanssa reippaasti ja lastasimme itsemme autoon. Navigaattoriin kohteeksi Vöyri, sitten menoksi.

Matka sujui rattoisasti musiikkia kuunnellessa, Zim oli takapenkillä kevythäkissä. Tai oli ainakin puoleen väliin, sitten taustapeilissä näkyivät yhtäkkiä korvat. Yritäppä sieltä kuskinpenkiltä käskeä koira takaisin boksiin...

Perille saavuimme hyvään aikaan. Kisapaikka oli mukava, aurinko paistoi vain välillä, mutta onneksi ei satanut. Lämmittelin Zimin hyvin ennen ensimmäistä starttia ja rata tuntui mukavalta.

Mutta ne kepit... Kun ei, niin ei.

Vaikka kuinka tarkka suunnitelma oli, ja vaikka kuinka siinä yritti pitäytyä, niin ei saatu niitä keppejä onnistumaan. Ensimmäisellä ryntäsi väärältä puolelta sisään, toisella aloitti oikein, kehuin, joten tuli pois... Kolmannella ryntäsi vain täysiä johonkin väliin, mikä ensimmäisenä silmiin sattui.

Oli niissä radoissa kuitenkin myös hyvää, joka startissa pysyi lähdössä, vaikka menin kauas. Viimeisessä tosin oli tainnut vähän hiipiä, ei ainakaan istunut enää, kun käännyin. Kontakteille myös plussaa, jokaiselle pysähtyi, eikä ainuttakaan lentokeinua kolmesta radasta. Viimeisellä vedätin puomin kontaktilla niin paljon, että tuli puoli askelta yli kontaktilta, käskin pakittaa takaisin. Sitten lähti vasta käskystä.

Unohdin, etten saa palkata hihoihin, taas tuli reikä. Zim oli hurja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti